ikävöidä

Minä luulen epäonnistuvani tässä. Minä luultavasti epäonnistun tässä. Syitä on useita: ensimmäinen ja tärkein se etten ole kiinnostunut tästä.

Luultavasti

tämä tulee päättymään emotionaaliseen katastrofiin omalta osaltani. Luultavasti minä järkytyn suuresti epäonnistumisestani, ja tämä

järkytys

johtaa itseni kieltämiseen myös muilla elämän osa-alueilla. Luultavasti olen kyvytön rakastamaan aidosti sen jälkeen kun olen kohdannut

tämän

epäonnistumisen, ja sekin on vasta alkua: pahin koittaa sitten kun väkivaltafantasiani alkavat toteutua, ensin hitaasti ja sitten yhä

nopeammin,

koska maailma vaatii kiihkeämpää rytmiä ja mielettömämpää toimintaa. Minun salaisuuteni: en ole koskaan käynyt töissä vaikka

väitän

että olen kokenut raskaan ja monotonisen arjen helvetin. Se ei ole totta. Minä olen elänyt jo jonkin aikaa apurahataiteilijan elämää, ja nyt

kun

paljastan tämän, ymmärtänet että tämän runon puhuja on täysin samastettavissa kirjoittajaan jonka nimellä tämä teksti on

kirjoitettu.

Tämä teksti on lähes valmis. Kuitenkin luulen yhä epäonnistuvani tässä. Vaikuttaa siltä että tämä teksti on epäonnistumiseni
suurin

yksittäinen symboli. Pitäisi ehkä lisätä jotakin typerää, kuten sanoa: karua mutta totta. Minä en ole kiinnostunut tästä. Luultavasti olen

kyvytön

rakastamaan tätä tekstiä sellaisena kuin tämä on. Luultavasti minä alan murhata, raiskata ja paloitella lähimmäisiäni kunhan vain ensin

kohtaan

todellisen itseni, saan hankittua veitsen, hansikkaat, poran, ja niin edelleen. Luultavasti monissa ihmisissä on sisällä vaikka mitä kaikkea
kultaista,

mutta minuun tämä sisäinen kultaus ei ole ulottunut. Minun lienee parasta lopettaa ennen

kuin on liian myöhäistä. Luultavasti olen
epäonnistunut

tässä tekstissä, ja tämä epäonnistuminen musertaa minut. Luultavasti minä alan pian oireilla: nukkua huonosti, syödä vailla ruokahalua ja
ikävöidä.