perjantai 30. heinäkuuta 2010

pienokainen




ykskaks on kolmeneljä

ja siitä viis


Numerot (essee-runo)



entä jos meillä olisi jokin hyvin suuri luku, kuten kaikki numerot

yhdeksästä

laskevasti

ja se lausuttaisiin

laskevasti:

”yhdeksänmiljardia
kahdeksansataaseitsemänkymmentäkuusimiljoonaa,
viisisataaneljäkymmentäkolmetuhatta,
kaksisataakymmenen”

?

mikä ero
mikä
sil
mille kuulumaton
sil
(innostuen)

mil
tä sama näyttää
kun merkkejä käyttää:

9 876 543 210

- - - - - - - - - -

numerot, puhdas abstraktio

muuttuu musiikiksi

joka on puhdas abstraktio

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Aikamatkustus (faktoidinen essee-runo)



tulevaisuudessa koneet anastavat vallan.
tämän lauseen voi kirjoittaa auki vain ironisesti

nykyhetkessä jos niin päättää
saa päättää muitten puolesta
kuinka ironisesti tämän lauseen voi kirjoittaa

blogikirjoitus
tai ESC [es'see] on paras contemporary keino pondeerata
esimerkiksi kuinka mustavalkoinen xenofobia
mustan ja valkoisen ensimmäinen sensuroimaton suudelma
Star Trek

22.11.1968

menneisyydessä

A SMALL ALTERATION OF THE PAST
CAN TURN TIME INTO SPACE

(musiikkia)

(mutinaa)

MCMLXXXVI

on kopiosuojattu Star Trek IV. Elokuvassa kapteeni Kirk
siirtyy ajassa taaksepäin 24 kertaa sekunnissa
pelastaakseen miehistöineen maapallon from an alien probe

pelastaakseen maapallon from an alien probe
heidän on löydettävä ryhävalas
ainoa olento
kuka voi kommunikoida sen (it) kanssa

nyt näistä tieteiselokuvista kuin 2.35:1 leviää tietoa

menneisyydessä ei saa muuttaa mitään.
pieninkin yksityiskohta
asettaa tulevaisuuden vaakalaudalle < < rewind < < kuun tummat läiskät
johtuvat hyönteisten joukkovaelluksesta

mutta mistä johtuu Thomas Midley Jr. (1889-1944)
joka keksi vähentää polttomoottorin käynnin epätasaisuutta
lisäämällä trokeis-daktyylistä lyijyä bensiiniin,
minkä lisäksi hän kehitti mm. CFC- eli ponnekaasuja

SMALL TOUCHES
CAN ALTER MORE THAN A MERE DECADE

tai jos Celia Steele, tuo tehokanaloiden herratar,
ei olisi saanut kirjanpitovirheen vuoksi kymmenkertaista määrä kanoja
vuonna 1923
vain vuosi vuoden 1922 jälkeen

tai jos voisit siirtyä 1930-luvun (1930-1939) Berliiniin
onko sinun kuupassasi oskillaattori |
kanttiaalto | kategorinen imperatiivi
joka pyytää tappamaan

toisenlainen on mahdollinen. maailma. science fiction.

Tulevaisuudessa koneet ottavat vallan menneisyydessä.
Nykyhetkessä aikamatkustaminen on antanut opetuksen:

on toimittava
niin että mikään ei muutu.

Pienimilläkin teoilla on merkitystä
tulevaisuudelle.

Miksi pienillä teoilla on merkitystä
vain jos ne tehdään menneessä?

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

runo tai runo

nyt he kulkevat kohti yhdentekevää

nyt he kulkevat kohti yhden

taidekokemuksen jälkeen, siis tämän jälkeen

en ole enää ennallani,

tämän kokemuksen jälkeen en enää ole entiseni

tarkoitan: Minä,

yksi huone pidettävä tyhjänä eikä kukaan koskaan kävisi siellä, sinne voi viedä roskat,

intohimoinen Mariah Carey –fani ja natsiestetiikan rakastaja, anarko-
syndikalismi

pidän joogasta, siitä puhtauden tunteesta jonka jooga

jokaisessa kirjassa omat, eri tavoin väritetyt, persoonalliset kannet, eri vä
rit, tekijän allekirjoitus

esimerkiksi musta ja ruskea sopivat yhteen, se on hyvä

Hän näki että niin oli hyvä ja hän antoi kaiken olla niin kuin oli

Tällöin olin jo sairastumassa, tällöin olin

jo sairastunut, tällöin olin ollut jo pitkään sairaana,

olin ollut useita vuosia vakavasti

sairas

Ajatus toi mieleeni toisen ajatuksen, erilaisen, minä en kestänyt


... neekeri... vaiko... tiikeri...?


syömättä, ehkä laskuhumala, surkea tunne siitä että ihmisen kohtalo on surkea, ennen muuta koska instituutiot joihin ihmisyys nojaa ovat surkeita tai niitä ei ole,

silloin
minut kutsuttiin Pariisiin, kutsujana ystäväni, ja mietin ihmeessä miksi menisin Pariisiin, minähän vihaan ranskalaisia ja etenkin pariisilaisia, eikä Pariisissa ole mitään erityistä nähtävää,
olin silloin todellakin jo sairastunut, olin ollut jo pitkään vakavasti sairas, olin katkera, sairas ja vihainen

Kannoin tarjotinta,

jälleen mautonta laitosruokaa, riisi ei maistu miltään vaikka siihen

laittaisi soijaa, ei miltään, ei missään, ei-riisi

Minulle tuotti suurta tyydytystä sanoa tämä, samaan aikaan olin jo toisaalla, olin jo

paennut siitä ”ensimmäisestä mielikuvasta” jossa anarkosyndikalistit pääsevät

valtaan ja sytyttävät soihtuja kadulle,

taideihmisillä vain yleensä on todella suuret egot

ja siksi heidän tilaisuutensa ovat yleensä todella tympeitä,

todella ahdistavia,

alhaalla katuvalot, morapuukot ja mitä kaikkea vielä, autoja,

jopa autoja, ka-

dulla,

kadulla kadut sitä että olet joskus pitänyt hänen kädestään kiinni

ja sylkäissyt hänen sormien väliin,

ihminen joka sanoo hyi! osoittaa halveksuntaa, ällötystä, tms., mikään osa tästä
tekstistä ei sisällä mitään merkitystä, kaikki osat ovat ”pelkkää kieltä”

vielä kritisoisin ajatusjärjestelmää siitä

kävelevästä naisesta joka sillä hetkellä tuli huoneeseeni, atomit ja

leivän siirtyminen pöydällä,

vielä ehtiessäni tahtoisin hieman lähteä,

syöminen,

ääni joka syömisestä syntyy

syömisen ääni







tai






minä kuin

Minä

menisin

tarkoitin sanoa: harkitessani sitä että

(hän puhui puhelimeen, en kuullut lauseita yksiselitteisesti)

(hän puhui puhelimeen, suurin osa lauseista oli pelkkää kieltä)

Nojatessani pöytään, samaan aikaan kun raitiovaunu

kulki Töölöntorin ohi, ja minä yritin kuunnella, olisiko

puhelu loppunut, minä en kuullut mitään, ilmeisesti

juoni oli seuraava: hän ei puhunut, hänelle

puhuttiin, hänelle annettiin

ohjeita

(minä ajattelin: arkielämää, keskinkertaista arkielämää)

ja kaiken lisäksi he olivat muuttamassa, tarkentamatta

(tomaattien hinnat, paprikoiden hinnat… sietämätöntä…

punnita vihanneksia… hedelmiä… taivas… tomaattien

hinnat... talvella... taivas... kilohintoja, hedelmälaareja...

minä tahdon kuolla… taivas... nyt minä tahdon

kuolla... jollakin mahdollisimman kivuliaalla tavalla)

ketkä olivat muuttamassa, ja minä synnynnäinen

turhautumiseni, tarkoitan, myös seksuaalisen

turhautumiseni kanssa olin

keskellä huonetta;

kun muutetaan, silloin on liikuteltava tavaroita

(silloin olin juuri muuttanut uuteen kotiin, minulla oli

soma asunto puiston laidassa,

kauneimmat lamput, mitä kaunein

lamppurivistö, hyvä taivas…paprikoiden hintoja...

olin muuttanut... aloittanut jälleen ”normaalin” ja

”itsenäisen” oman elämän... minun oli taas

kiinnostuttava vihannesten hinnoista... hyvä jumala)

Mutta

kukapa ei joskus kaipaisi liikennepuistoon,

nehän ovat taivaallisia, taianomaisia paikkoja,

kuljettaa pientä pyörää suurien merkkien varjossa:

auktoriteetti, suuret merkit, suuret, tärkeät ohjeet…

”Sydäntä ei särjetä, se särkyy”

Minun elämäni oli jo kauan ollut onnetonta,

sentimentaalista, haparoivaa murskaavaa,

murskatun ihmisen elämää,

lohdutonta, hermostuttavaa, hulluksi tekevää,

ihanaa, jne.

äydellistä

äydellisyyksiin ltävää

”Minä tahdon olla sinun entinen puolisosi… nyt heti”

Olin kuunnellut

Minä kuin ovi, seisoin jo ovella,

minä kuin sarana, minä ja sarana,

Nimi ja minä

Kuuntelin miten ovea avattiin ja suljettiin

yhtenään,

millaista on kun ovea avataan ja suljetaan yhtenään,

siirtelin tavaroita,

(Kaikki mitä hän heitti pois…

tuntui minusta… tiedättehän…hintalappuja...

ostaa jotakin, olla siitä innoissaan hetken, mutta ymmärtää

kotona ettei tarvitse sitä, että liitin ei sovi

laitteeseen jne., tiedättehän...)

menin puiston läpi,

Pilvet

pilvet ja hiukset

ehkä takertunutta paperia

paperi

takertumisen ääri

4 + 8 + 12 hommage à bpNichol

bb
bp
pb
pp


bb bb
bp bp
pb pb
pp pp


bb bb bb
bp bp bp
pb pb pb
pp pp pp

lauantai 17. heinäkuuta 2010

sisäinen | pakko



"Minulla on ollut onnea: voin elää tekemällä sitä mitä olen aina halunnutkin tehdä."



"Eihän tämä mitä joudun tekemään ole taiteellisesti niin kunnianhimoista kuin haluaisin, mutta jollakin sitä on elettävä."